Kovin onnekkaasti ei kuitenkaan yhteinen taipaleemme alkanut. Huomasin seuraavana päivänä ruukun pohjasta vipeltävän jotain punkin tapaisia ötököitä. Niinpä marssin kasvin kanssa vessaan ja annoin sille kunnon kylvyn. Mäntysuovankin kaapista hain avuksi ja sotkin veden sekaan sumutepulloon ja sillä sitten ahkerasti sumuttelin.
Netin syövereistä etsimällä etsin punkkien torjuntakeinoja. Kyselin muilta harrastelijoilta ja olin "kauhusta" järkyttynyt. Entä jos ne hirviöt ovat jo löytäneet tiensä muiden kasvieni sekaan juhlimaan?
Vessaan jätin kodinonnen yksinään riutumaan mäntysuovalla höystetyn veden keskelle. Hävetköön siellä.
Minun kodissanihan eivät punkit juhli! päätin, mutta kuitenkin pelkään niiden juhlivan.
Entä jos kodinonni ottaakin nokkiinsa tuosta käsittelystä ja kuolee? Onko kotini onneton ilman tuota kasvia? :D
Jostain luin että kun kodin onni viihtyy hyvin, on kodinonni kasvissa, eikä kodissa. Tällä lohduttaudun että kun kasvi alkaa heittämään henkeään, vapautuu siitä myös onnea kotiini. Punkit joutaisivat kuitenkin kuolla pois ja niinpä olen sumutellut ahkerasti niitä kasveja, joita sumutella sopii. Punkithan eivät pidä kosteudesta, tai niin minä jostain luin.
Sumuttelua aion jatkaa ahkerammin ja enköhän raidinkin ota varmuuden vuoksi kaveriksi heti kun sellaisen saan hankittua kaupasta. Noh sitä nyt käytän toistaiseksi kodinonnen kanssa. Täytyyhän sitä varmuuden vuoksi rääkätä, kun ei roskiinkaan raaski suoraan heittää. Jospa kodinonni kuitenkin selviäisi hengissä ja punkeista pääsisi eroon?
Aika näyttää tuonkin puolen.
