torstai 5. maaliskuuta 2015

Kasveja mun... osa 1

Aasinkorva
Kylläpä se näyttää syötävän hyvältä, vaikka ei syötäväksi kelpaakaan.

En Tosin ole vielä löytänyt yhteistä säveltä tämän kasvin kanssa ja pelkään pahoin, että toin sen ainoastaan kotiin tapettavaksi.

Tuossa kuvassa se siis vielä näyttää hyvältä, mutta tämän muutaman viikon aikana jona se on kanssani asustellut, on muuttanut sen ulkonäön aika radikaalisti. 




Limoviikuna

Tämäkin piti kotiini raahata. 
Se voi tosin paljon paremmin kuin aasinkorvani, eikä ole itseasiassa vielä varistanut yhtäkään lehteään, vaikka sanotaankin ettei se pidä olosuhteiden muutoksista.

Mullatkin ennätin jo vaihtamaan, eikä se pahakseen pistänyt ja siitä olen hyvin iloinen. En olisi uskonut että se selviäisi kanssani viikkoa pidempään, mutta toisin kävi. Ei pidä kuitenkaan vielä nuolaista, ennen kuin tipahtaa... 





Kevätkaktus
Mikä "löytö"!
Näitä valitsin kaksi. Punaisen ja valkoisen. Kolmaskin olisi kelvannut, mutta en kehdannut enempää ostaa, kun korissa oli jo muratti, muorinkukka ja juorukin.

Vielä kun nuo nuput aukeaisivat, etteivät vaan pääsisi putoamaan ennen sitä, niin avot!

Ja ehkä minä ennätän hakemaan sen kolmannenkin. Vaaleanpunaisen.



Muorinkukka


Ja onhan tänne laitettava kuva myös tästä peperomiastani, joka tuli tuon kevätkaktuksen mukana.

Vaativa kasvi kuulemma, mutta jos tuon saan tapettua, niin ei haittaa.

Saanpahan enemmän tilaa mahdollisille uusille tuleville kasveilleni.





Kääpiöjuoru
En tiedä miksi tämän kasvin valitsin, kun en sen ulkonäöstä niinkään välitä.
Ehkä se tuosta kaunistuu, kunhan kasvaa?

Ja olkkariinhan se oli pakko laittaa kaikkien näkyville, vaikka rääkkäämäni kirjorönsyliljakin pääsi omaan rauhaan, omaan huoneeseen, pois katseiden alta toipumaan.

Pois en raaski heittää, enkä kenellekkään antaa. Miksihän niin...






Kirjorönsylilja

Ja vielä viimeisenä oli pakko laittaa kuva tuosta rääkkäämästäni kirjorönsyliljasta, jolla ei tänä päivänä nuinkaan "komeita" lehtiä ole.

Jouduin saksimaan sen lähestulkoon kaljuksi, mutta valoisammalle paikalle siirtämisen ja mullan vaihdon jälkeen se on alkanut oikeasti toipumaan ja uutta lehteä pukkaa hyvällä vauhdilla...





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti